Motivointia ja innostamista

APE-päivän 4 tiimoilta meidän tulee pohtia opetustilanteen rakentamista: kuinka opetuksesta saadaan motivoivaa ja oppimista tukevaa.

Uusien opiskelijoiden kanssa kannattaa aluksi käyttää hetki aikaa molemminpuoliseen tutustumiseen ja orientointiin, eikä heti hypätä varsinaiseen aineeseen. Luomalla hyvä ja keskusteleva ilmapiiri päästään pitkälle. Opiskelijoita kannattaa rohkaista kyselemään ja pohtimaan asioita, jotta tunneilla saataisiin keskustelua aikaiseksi. Tutustumisen kautta tämä rohkaisu onnistunee parhaiten – jos on jo aukaissut suunsa esitelläkseen itsensä tai vierustoverinsa, on jatkossa pienempi kynnys kysellä.

Jos opiskelijat eivät ole toimineet aikaisemmin samassa ryhmässä eli ryhmä on uusi, ryhmäyttäminen on todella tärkeää. Jos opiskelijat tuntevat olevansa samaa ryhmää, he ovat sitoutuneempia ja motivoituneempia. Ryhmäytymiseen auttaa paitsi muihin opiskelijoihin tutustuminen, myös erilaiset ryhmätehtävät ja yhdessä toimiminen.

Motivaatiota edesauttaa, jos opiskelijat tietävät, mistä kurssissa tai opintokokonaisuudessa on kyse, mitä asioita siellä käsitellään, mitä tehtäviä tehdään ja millä tavalla kurssi arvioidaan. Etukäteisnäkemys tästä kaikesta auttaa orientoitumisessa. Arviointikriteerit tulee olla selkeästi määriteltynä ja kaikkien saatavilla. Opintotehtävät tulee jakaa tasaisesti koko kurssin tai opintokokonaisuuden ajalle, jotteivät ne kasaudu esimerkiksi kurssin/kokonaisuuden loppuun.

Opetuksen alussa, kuten kurssin alussa, olisi hyvä herätellä opiskelijoiden mielenkiinto aihetta kohtaan jollain tavalla. Tämä onnistuu vaikkapa kertomalla jonkin esimerkin, casen, josta tietää, etteivät opiskelijat oman lähtötasonsa pohjalta osaa sitä ratkaista, vaan jäävät pohtimaan ja ihmettelemään. Jos keksii jonkin opiskelijoiden elämää lähellä olevan esimerkin, aina parempi. Tulevilla tunneilla, sitä mukaa kun uutta tietoa karttuu, esimerkkiin on hyvä palata ja keskustella siitä uuden tiedon valossa.

Opiskelijoille voisi antaa jonkin verran mahdollisuuksia vaikuttaa tuntien kulkuun. Tämä onnistuu esimerkiksi kertomalla vaihtoehtoja tehdä jokin asia ja sitten yhdessä päätetään, mikä tavoista sopisi kyseiselle opiskelijaryhmälle parhaiten. Vaihtoehtoina voisi olla saman aiheen käsittely vaikkapa ryhmätöinä, yksilötöinä tai keskusteluryhmissä. Jos käytetään ryhmätöitä tai yksilötöitä, kukin ryhmä/yksilö saisi itse valita aiheensa joko niin, että töille on annettu suuntaviivoja siitä, mitä niiden tulee käsitellä, tai ennalta annetuista rajatuista aiheista. Jos tunneilla käsitellään aiheita, joista opiskelijoilla voisi löytyä heitä askarruttavia esimerkkejä, näitä voisi pyytää lähettämään esimerkiksi sähköpostitse ja sitten näitä esimerkkejä voitaisiin käsitellä yhdessä tunneilla. Yleensäkin erilaisten opetusmenetelmien käyttäminen monipuolisesti motivoi opiskelijoita.

Tärkeimpiä asioita motivoivassa ja innostavassa opettamisessa on tietenkin opettajan oma asenne. Jos opettaja ei jaksa innostua opettamastaan aiheesta, se kyllä vie alamaihin myös sen etukäteen innostuneimman opiskelijankin. Opettajan tulee siis pitää eri tavoin huoli oman itsensä motivoinnista. Tämä lienee helpointa niin, ettei kangistu kaavoihin, vaan käyttämällä erilaisia opetusmetodeja ja keksimällä uusia juttuja. Opettajan kannattaa rohkeasti heittäytyä tunneille ja kokeilla kaikkea erilaista. Aina kaikki ei välttämättä toimi käytännössä, mutta myös opettajaan pätee se, että vain kokeilemalla oppii uutta.

Kuten eräällä tunnilla taululla luki: ” Minkä ilotta oppii, sen surutta unohtaa!” Tietenkään kaikki oppiminen ei voi olla yhtä riemua, vaan oppiminen vaatii myös ponnisteluja ja raatamista, mutta ei ole pahitteeksi, jos välillä on jotain kivaakin ja erilaista oppimista.