APE2: erityiskasvatus-teeman pohdintaa

Monikanavainen opetus eli opetus, jossa yhdistetään näkeminen, kokeminen, kuuleminen, näyttäminen ja tekeminen, hyödyttää kaikkia, ei pelkästään erilaisia oppijoita (Miten huomioida lukivaikeus opetustilanteessa?). Asioiden visualisointi auttaa uuden oppimista, sillä kuva herättää yleensä muistoja ja tunteita. Kuva tiivistää hyvin asioita. Sen avulla on helpompi hahmottaa suurempi kokonaisuus ja sen jälkeen voi paneutua yksityiskohtiin. (Väkinen, M. 2014.)

Opetuksessa voidaan hullutella ja keksiä uusia, hassuja muistikuvia oppimisen tueksi. Hyvä keino saada oppilaat samalle viivalle opetustilanteessa on jakaa materiaali ennakkoon, jotta opiskelijat voivat keskittyä tunnilla pelkästään oppimiseen. Tärkeä huomio on, että selin oppilaisiin ei kannata puhua, koska suun liikkeiden näkeminen auttaa ymmärrystä. Ei siis kannata esimerkiksi kirjoittaa taululle samalla kun puhuu. Yleiskuvan esittäminen aiheesta tunnin alussa sekä yhteenveto tunnin lopussa auttaa monia. Tunnit voisi videoida tai antaa oppilaille lupa nauhoittamiseen, jotta myös henkilöt, jotka eivät ehdi kirjoittaa opetuksen aikana, voivat palata opetukseen. Liikkuminen tunnin aikana auttaa monia oppimaan, joten sitä ei pidä ainakaan kieltää, vaan ehkä jotenkin jopa edesauttaa sitä? Tentti ei saisi olla pelkästään kirjallinen, vaan se pitäisi olla mahdollista suorittaa joko kokonaan tai ainakin osin suullisesti. (Miten huomioida lukivaikeus opetustilanteessa? 2015)

Tieto- ja viestintätekniikan hyödynnetään tulevaisuuden kouluissa enenevässä määrin, kuten Opetushallituksen muistiokokoelmassa kaavaillaan (Koulutuksen tietoyhteiskuntakehittäminen 2020). TVT:tä tullaan siis käyttämään kaikessa opetuksessa. Yhteistyö muiden opettajien kanssa niin, että atk-tunneilla syvennyttäisiin opettelemaan muissa aineissa käytettäviä ohjelmia, edesauttaisi myös erityisopiskelijoita. Atk-tunnilla saisi keskittyä nimenomaan ohjelmiston harjoitteluun, jolloin toisen aineen tunnilla keskiöön pääsisi kyseinen aine ja aihe, eikä aivokapasiteettia menisi outoon ohjelmistoon.

Oppimisvaikeudet voivat vaikeuttaa ja hidastaa myös tietoteknisten taitojen oppimista. Tällöin esimerkiksi hitaasti etenevästä opetuksesta ja asioiden kertaamisesta on apua, kuten Väkisen (2013) artikkelissa kerrotaan. Kaurialan lukion opetussuunnitelmassa hoksautetaan hyvin, että opiskelijoiden lähtökohdat voidaan huomioida ohjaamalla vähemmän atk-laitteiden parissa olleet erilliselle atk:n peruskurssille ennen varsinaisia atk-kursseja. Näin saadaan kaikki opiskelijat suunnilleen samalle viivalle.

Opetuksessa tulisi ottaa huomioon sekä opetettava asia että oppilas. Joskus tarvitaan vanhoja keinoja, kuten kynää ja paperia, joskus uusia teknologioita, joskus taas molempia. Deduktiivinen ja induktiivinen opettaminen ja oppiminen ovat molemmat tärkeitä. Deduktiivinen opetus lähtee teoriapohjalta ja etenee sen jälkeen käytäntöön. Joillekin oppijoille induktiivinen opiskelu on luontevampaa, etenkin jos opiskelumotivaatio on hukassa. Tällöin lähdetään liikkeelle tekemällä ja kokeilemalla. Kokeilujen jälkeen oppijalle alkaa muodostua kokonaiskäsitys asiasta. Lopuksi opettaja vielä varmistaa teorian avulla, että kaikille on syntynyt varmasti oikea käsitys aiheesta. (Kirves, A. 2013.)

Lähteet:

Kaurialan lukion opetussuunnitelma, tietotekniikka. Hakupäivä 7.12.2015 https://www.kktavastia.fi/materiaali/sites/4/tietotekniikka.pdf

Kirves, A. 2013. Teknologia muuttaa oppimista. Verkkolehti Soveltaja. Hakupäivä 7.12.2015 http://www.soveltaja.fi/teemat/osaaminen-oppiminen/teknologia-muuttaa-oppimista/.

Koulutuksen tietoyhteiskuntakehittäminen 2020. 2010. Parempaa laatua, tehokkaampaa yhteistyötä ja avoimempaa vuorovaikutusta. Opetus- ja kulttuuriministeriön työryhmämuistioita ja selvityksiä 2010:12. Hakupäivä 7.12.2015 http://www.minedu.fi/export/sites/default/OPM/Julkaisut/2010/liitteet/okmtr12.pdf?lang=fi.

Miten huomioida lukivaikeus opetustilanteessa? 2015. Erilaisten oppijoiden liitto. Hakupäivä 7.12.2015 http://www.erilaistenoppijoidenliitto.fi/?page_id=132