Ryhmäyttämistä ja teatteriharrastusta!

Keskustelua kuraattorin ja kasvatusohjaajan kanssa

 Osana opetusharjoitteluani ja siihen liittyviä kehittymistavoitteita kävin juttelemassa Raahen ammattiopiston kuraattorin ja kasvatusohjaajan kanssa heidän työnkuvistaan sekä yhteistyöstä opettajien kanssa. Tiesin jo etukäteen jotain perustietoja toimenkuvista, mutta yllätyin siitä, kuinka moninaisia hommia he tekevätkään.

Kuraattori ja kasvatusohjaaja pyrkivät kaikilla tavoilla edistämään opiskelijoiden kokonaisvaltaista hyvinvointia yhteistyössä oppilaiden, huoltajien ja opettajien kanssa. Aiemman tulipalojen sammutusmoodin sijaan kuraattori ja kasvatusohjaaja painottivat ennaltaehkäisevän toiminnan tarpeellisuutta. Tässä korostuu koko koulun henkilökunnan rooli ja yhteispeli. Esimerkiksi ensimmäisen vuoden opiskelijat aloittavat ensi keväänä koulunkäynnin jo muutamaa päivää ennen muita opiskelijoita. Nämä ylimääräiset päivät he tutustuvat rauhassa keskenään kouluun, sen tiloihin ja käytäntöihin jne. Myös ryhmäyttämiseen ja toisiin tutustumiseen varataan aikaa. On tärkeä tehdä yhdessä ryhmänä asioita, jotta kaikki pääsevät mukaan, eikä ketään – esimerkiksi hiljaisia – jätettäisi ulkopuolelle. Kuraattori ja kasvatusohjaaja tekevätkin enenevässä määrin töitä myös ryhmien kanssa, eikä pelkästään yksittäisten oppilaiden.

Raahen ammattiopiston kouluvuoteen on suunniteltu kuukausiteemat, joiden ympärille on kehitetty monenlaista toimintaa. Näitä aiheita ovat esimerkiksi ryhmäytyminen, kansainvälisyys, seksuaalikasvatus ja päihteet. Teemojen avulla pyritään rohkaisemaan myös esimerkiksi opettajia soveltamaan näitä aiheita oman aineensa opetukseen.

Kuraattori ja kasvatusohjaaja korostivat, että oppilaista huolehtiminen on koko koulun vastuulla. Kaikki koulun aikuiset siivoojasta ja emännästä opettajaan ja rehtoriin ovat vastuussa oppilaiden hyvinvoinnista ja siitä, että mahdollisiin ongelmiin tai ongelmatilanteisiin puututaan tarpeellisella tavalla. Välittäminen ja asioihin puuttuminen ovat tärkeitä. Opettajatkaan eivät saa keskittyä pelkästään aineen opettamiseen, vaan heidän tulisi olla kiinnostunut oppilaista ja heidän hyvinvoinnistaan. Tarpeen vaatiessa oppilaat tulisi ohjata kuraattorin ja/tai kasvatusohjaajan puheille. Tarvittaessa oppilas ohjataan koulupsykologin juttusille.

Oppilaiden ongelmat voivat näkyä esimerkiksi poissaoloina, syrjään vetäytymisenä tai ongelmakäyttäytymisenä. Keinot ongelmiin puuttumiseen ovat yhtä moninaisia kuin ovat mahdolliset ongelmatkin. Esimerkiksi erään opiskelijan kuraattori ja kasvatusohjaaja olivat ohjanneet tutulle teatteritoimijalle. Kyseinen opiskelija oli ollut yksinäinen, ilman tukiverkkoa ja harrastuksia. Koska keskusteluissa oli tullut ilmi, että hän on kiinnostunut teatterista, ohjattiin hänet paikalliseen teatteritoimintaan. Tärkeintä on, että oppilasta aidosti kuunnellaan, hänestä välitetään ja löydetään yksilöllisiä keinoja saattaa elämä taas raiteilleen.